...zzz... ...zzz...

Mulla kuulemma on hyviä nukkumisasentoja.

En sitte tiiä...

 

Hyvin pystyy nukkumaan, vaikka niskat on vähä jumisa ko täältä nousee.

 

Hohhoijaa... Taasko se kuvaa mua...

 

Näinpäin ko nukkuu, vennyy sitte ne kippeytynneet niskalihakset...

(Taustalla äitin banaanilaatikoita, joisa on jotaki romua,

ja Touko tykkää niitten seasa nukkua.)

 

Välillä pittää nukkua sohvalla erilaisisa venytysasennoisa.

 

Nallen sylisä on lämmintä.

 

Kavereitten kans nukkuminen on mukavinta...

(Kukkaan ei varmaan huomaa, että minusta on tulosa vampyyri?)

 

Huomaa takajalaka!

 

Kaislan pesä oli kiva vielä sillon ko Kaisla eli.

Mahtuis pessään pääki mutta tällain kuulee kavereitten jutut parhaiten.

 

Paffilaatikosa otetaan kauneusunia. Tää laatikko nukuttiin niin hyväksi,

että "voi kuinka pieninä palasina onkaan mun laatikko maailmalla".

 

Katollinen paffilaatikko on paras.

 

Katollisesa laatikosa mahtuu venyttelemään käsiä.

 

Äiti luulee että mää tuuletan kieltä.

Oikiasti mää illistän Rampelle ko ehin laatikkoon ennen sitä.

 

Meijän uusin laatikkotulokas on näppiskälaatikko.

Tänne voi piilotella nakkia tai sitten vain ottaa nokosia tään "katolla".

 

Oli haavi, haavi, haavi... Ja joskus munki vuoro nukkua siinä!

Vaihteeksi taas niskanvenytysasento.

 

Käsiäki pitää venyttää...

Moon vähä semmonen venyjäinen.

 

Täsä mää kuulemma näytän ihan Toukalta.

Onkohan äitin puhheisa mittään perää?

 

Uudenkylän kissoilta saatu riippumatto on kiva.

Touko siinä ylleensä nukkuu, ja seki kerta,

ko kerkesin mennä siihen, velipoika kömpi kuitenki kaveriksi.

No, mää annoin sen sitte olla siinä, ko se kiitokseksi pesi mun niskaa.

 

Sängysä on paremmin tillaa porukkanokosille.

Touko kyhyjöttää taas mykkyrällä ja mää venytän käsiä.

Näinhän sitä pyssyy notkiana ja sutjakkaana!

Muistakaa teki venytellä ahkerasti!